Pakko myöntää, että nyt on tulossa teksti, täysin ilman punaista lankaa. Välillä blogiin kirjoittelu on ikäänkuin pakokeino, tai ajatusten purku paikka. Nyt haluun juuri tehdä niin, kirjoittaa vaan mitä päässä liikkuu. Harmikseni oon huomannut, että oon sellainen ihminen, jonka päässä oikeen vilisee ajatuksia. Ihan kokoajan. Koko kesäloman oon vältellyt ajatusta koulusta, arjesta ja stressaamisesta. Mutta pakko myöntää, että nyt viimepäivinä on mulla pyörinyt päänupissa kaikki mahdolliset kauhukuvat päässä, haha... Oon vaan ihan karmea stressaaja, tästäkin asiasta oon koittanut päästä eroon.
Koulujen alku kesäloman jälkeen, on aina ollut mulle vähänkuin uusivuosi. Nyt alkaa uusi ''fresh start'' ollaan kavereiden kanssa suunniteltu ekan koulupäivän asut valmiiksi jo aikapäivää sitten. Mutta tänävuonna se vaan on toisin, mulla on ihan päähän pölkyllä lyöty olo, jos noin voi sanoa. Monet mun hyvät ystävät on lähtenyt vaihtoon ja kääntänyt ihan uuden sivun elämässä. Tähän kohtaan mä olisin tarvinnut just tollasen ''pakovuoden'', jotain ihan ihan uutta. Okei, istun tällähetkellä meidän uudessa kodissa, mun uudessa huoneessa. Mutta tää alkava lukuvuosi tarvitsee nyt kuitenkin vielä jotain.
Mun oli pakko karata loppulomaksi vieläkin kohti Helsinkiä, jossa nyt tämän viikonlopun vietin. Välillä tulee sellanen olo, että tekisi ihan oikeesti vaan ottaa ja lähteä. Vaihtaa maisemaa ihan lopullisesti pois täältä Tampereelta. Onneksi mulla on siellä Petra, jonka luokse voin aina karata kun kiintiömittari täällä menee täyteen..!
Aion kuitenkin parhaani mukaan aloittaa myös uuden sivun, vaikkakin vähän pienimuotoisemmin kuin useat mun ystävät. Kesän jälkeen on ihana laittaa ruokavalio ja liikkuminen taas kuntoon, koska se jos jokin antaa energiaa ja ihan oikeasti! Myös uusien harrastusten löytäminen on to do listalla. Ensimmäisenä tulee mieleen jooga, johon haluaisin alkaa tutustumaan nyt entistäkin paremmin. Varmasti aiemminkin oon maininnut, mutta otan pienimmistäkin asioista hirveen paljon stressiä, joten tollanen ''mielenrauha'' harrastus on juuri loistava tähän kohtaan.
Blogin kanssa elän ihan päiväkerrallaan ja koitan saada innostettua mun kavereita kuvausreissuille, joten tääkään paikka ei toivonmukaan tule olemaan ihan kuollut. Tosin lukion toinen vuosi tuo tullessaan paljon enemmän töitä, joten koitan parhaani mukaan löytää luppoaikaa päivitellä tännekin.
Ajatusten yhteen niputtaminen olikin yllättävän vaikeaa ja musta tuntuu että en saanut mun fiilistä ehkä niin hyvin esiin. Mutta sanotaanko näin lyhyesti vielä: kesäloma oli jotain aivan mahtavaa, uusia ihmisiä, uusia paikkoja ja kokemuksia. Tällähetkellä fiilikset jännittyneet, hiukan ahdistuneet (haha hyvin levännyt loman jälkeen..?), mutta otan innolla ja tarmolla tän lukuvuoden vastaan än yy tee nyt!
-KIRA
voi kira! mul on tällähetkellä ihan samanlaiset fiilikset, tässä on levätty ja otettu rennosti lähes kymmenen viikkoo ja silti ahdistaa niin paljon, en millään halua vieläkään miettii sitä et huomen pitäis palaa arkeen. hirveesti tsemppii sullekkin koulunalkuun, me pärjätään kyllä! ♥
ReplyDelete♥ Oi kiitos paljon tsemppauksista Henna!
DeleteOli tosi ihanaa lukee tämmönen vähän "syvällisempi" teksti :-) Ja sen sanon myös että pystyin samaistuu tohon tekstiin ihan täysin! Ihan uskomatonta miten toisen teksti voi tuntuu ku ois ton itte kirjottanu :-D Toi stressaaminen on semmonen juttu mistä mäkään en vaan pääse eroon vaikka miten yritän,toivottavasti säkin keksisit siihen jonkun ratkaisun.Ihanaa kouluvuotta sulle Kira ! :-)
ReplyDeleteKiitos paljon, toivon todellakin itsekin löytäväni tähän ikuiseen ongelmaan ratkaisun.. :-D
DeleteVoi kuule, voin niin samaistua noihin sun ajatuksiin. Mulla alkoi tänään lukiossa abivuosi ja koko kesän olin yrittänyt unohtaa, miten rankka vuosi mulla onkaan edessä yo-kirjoitusten sun muiden takia, mutta koska oon just tällänen superstressaaja ei se todellakaan onnistunut. Mietin joka päivä kesälomalla, että nyt pitäis kyllä lukea. Sitten tähän samaan saumaan on mun kohdalla osunut vielä perhehuolia ja kaiken lisäksi eräs mun erittäin tärkeä ystävä koulusta päätti ilman mitään selitystä katkaista muhun välit kokonaan. Silloin alkoi todella tuntua siltä, että haluan vaan pois täältä mun pienestä kotikunnasta. Voin siis sanoa, että kouluunpaluu ahdisti suunnattomasti tänä syksynä (en nukkunut viime yönä varmaan yhtään :D) Mutta nyt mullakin on eka päivä takana ja ahdistuskin jo jonkin verran helpottanut. Oon yrittäny ajatella, että kun mä nää kolme vikaa jaksoa selviän vielä ja hoidan kirjoitukset, niin pääsen pois täältä :D Joo tulipa nyt aika sekava viesti ja varsinainen avautuminen...mutta pääasia oli se, että mä niin ymmärrän sua! Tsemppiä sulle uuteen lukuvuoteen!
ReplyDeletePs: Toi jooga olis kyllä ihana aloittaa ja varmaan täydellinen harrastus munkin kaltaiselle stressaajalle! :D
Huh, soulsister!? Kiitos ihana pitkästä kommentista, mä todellakin ymmärrän sun tuskan.. :-D Nyt koitat vaan miettiä, että vuoden päästä oot täysin vapaa tekemään mitä vain, vaikkapa lähteä sieltä pieneltä paikkakunnalta muualle opiskelemaan yms..! Paljon tsemppiä sinne, kirjotusten kanssa ja toivottavasti saat asiat selvitettyä sun ystävän kanssa! <3
ReplyDelete